Vuokrat alas!

Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii vuosikokouksessaan perjantaina 23.3.2017 kaupungin omistamien vuokra-asuntojen vuokrien alentamista sekä lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Turkuun.

TVT Asunnot Oy on kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa. Yhtiön tarkoituksena on sosiaalinen asuntotuotanto, mutta TVT:n vuokrat ovat käytännössä pitkälti markkinahintaisia.

– TVT:n korkeat vuokrat palvelevat enemmän yksityisiä asuntosijoittajia kuin kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevia ihmisiä, koska TVT:n liian korkeat vuokrat tukevat omalta osalta myös yksityisten vuokra-asuntojen vuokrien nousua, Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Elina Sandelin toteaa.

Mikäli poliittista tahtoa löytyy, kaupunki pystyy kohtuullistamaan omistamiensa vuokra-asuntojen vuokria yhtiön tuottotavoitetta alentamalla. TVT on vakavarainen yhtiö ja tähän on realistiset mahdollisuudet.

Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan toimiva asuntopolitiikka on parasta mahdollista ennaltaehkäisevää sosiaalipolitiikkaa. Vuokria alentamalla parannetaan pienituloisten ihmisten toimeentuloa. Vuokrien alentaminen parantaisi suoraan toimeentulovaikeuksien kanssa kärvistelevien ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä.

TVT Asunnot Oy:n vuokra-asunnot ovat käytännössä lähes täydessä käytössä. Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan kaupungin omistamia vuokra-asuntoja tarvitaan lisää. Vuokra-asuntoja on rakennettava riittävästi kaikkiin kaupunginosiin. Näin ehkäistäisiin ja purettaisiin kaupunginosien eriytymistä ja eriarvoistumista.

– Kun kaupungin omistamia vuokra-asuntoja on riittävästi ja niiden vuokrat pidetään kohtuullisina, se vaikuttaa suotuisasti myös markkinoilla määräytyvien vuokrien tasoon, Sandelin toteaa.

varisLisätiedot: Elina Sandelin, 040 8331707

Lippujen hintoja alentamalla kohti maksutonta joukkoliikennettä

Julkaistu: 18.1.2017

Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii joukkoliikenteen maksujen alentamista. Lipun hintojen alentaminen lisää joukkoliikenteen käyttöä, vähentää päästöjä ja tekee joukkoliikenteen käytöstä houkuttelevampaa.

– Kertalipun hintaa on alennettava. Tämän lisäksi peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella eläville ihmisille on myönnettävä samat alennukset kuin opiskelijoille. Rollaattorin käyttäjille on vihdoin viimein saatava vapautus maksuista. Myös kaupungin työntekijöille tarkoitettu alennus, jonka poistaminen ei edes ole tuonut kaupungille odotettua säästöä, on palautettava välittömästi, toteaa Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin.

– Nämä ovat toimenpiteitä, jotka lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja parantavat ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja mikä parasta, mikäli poliittista tahtoa löytyy, ne voidaan toteuttaa nopealla aikataululla, jatkaa Itä-Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Tero Ahlgren.

Itä-Turun Vasemmistoliiton tavoitteena on pitkällä aikavälillä maksuton joukkoliikenne Turkuun. Maksuton joukkoliikenne on realistinen päämäärä, joka on mahdollista toteuttaa mikäli joukkoliikenteen tuotantoa kunnallistetaan merkittävästi.

Tällöin kunta säästää kustannuksissa yksityisten yrityksen liikevoiton verran. Lisäksi maksuttoman joukkoliikenteen rahoittaminen edellyttää oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jossa myös pääomatuloista maksetaan kunnallisveroa.

bussi.jpg

Lisätiedot: Elina Sandelin 040 8331707

Elina Sandelin: Kunnallisten lähipalveluiden puolesta – yksityistämistä ja keskittämistä vastaan

– Vasemmistolle kuntavaalien tärkein asia on kunnallisten lähipalveluiden puolustaminen. Palveluiden alasajo, yksityistäminen ja keskittäminen on lopetettava. Tämä on kaikkien kaupunkilaisten yhteinen etu, Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin selostaa.

Sandelinin mukaan Turku tarvitsee politiikkaa, jossa suhtaudutaan vakavasti kaupunkilaisten tasa-arvoon ja alueelliseen eriarvoisuuden purkamiseen. – Alueelliset ja väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat faktoja, joita kaupunginvaltuustolle on selostettu useaan kertaan kuluneen valtuustokauden aikana. Valtapuolueiden politiikassa tämä todellisuus on kuitenkin unohdettu.

Sandelin suhtautuu kriittisesti suurten yksiköiden tehokkuutta ihannoivaan keskittämispolitiikkaan. – Esimerkiksi terveyspalveluissa isot yksiköt saattavat pystyä tuottamaan suhteessa enemmän asiakaskäyntejä kuin pienet yksiköt, mutta tämä ei vielä tarkoita sitä, että isot yksiköt tuottaisivat koko kaupunkiin enemmän hyvinvointia tai terveyttä kuin toimivat, ihmistä lähellä olevat lähipalvelut.

Sandelinin mukaan palveluiden keskittäminen perustuu yritysmaailmasta lainattuun konseptiin, jossa huomio kiinnitetään kapeasti esimerkiksi asiakaskäynnin yksikkökustannukseen, ilman, että analysoidaan mitä muuta palveluiden keskittäminen saa aikaan ja mitä keskittämällä menetetään.

– Politiikot oikealta vasemmalle toistavat usein mantraa ennaltaehkäisystä, mutta mitä ennaltaehkäisy todella tarkoittaa? Mielestäni parasta ennaltaehkäisyä on monipuolisten lähipalveluiden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa kirjastoja, kouluja, päiväkoteja, terveysasemia ja paljon muuta.

elinasandelin
Kuva: Daniel Lehtovirta

Palveluiden keskittämisen kääntöpuolena on asuinalueiden eriarvoistuminen, sekä se, että joidenkin ihmisten osalta tarpeellisten palveluiden käyttö vähenee kun palvelut eivät enää ole yhtä hyvin saavutettavissa. Sandelinin mukaan keskittäminen lisää myös riippuvuutta yksityisautoilusta.

– Pitämällä huolta lähipalveluista, lähimetsistä sekä kuntalaisia lähellä olevista maksuttomista tai kohtuuhintaisista virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista rakennamme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkia, jossa kaikkien hyvä asua ja elää.

Elina Sandelin

  • Turun kaupunginvaltuutettu
  • Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen
  • Kaupunginhallituksen varajäsen
  • Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja
  • Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu
  • Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen
  • Asuu Varissuolla ja työskentelee lastentarhanopettajana Itä-Turussa

Blogi: https://elinasandelin.wordpress.com/

Facebook: https://www.facebook.com/elinamathilda/

Twitter: https://twitter.com/elinamathilda

Tero Ahlgren: Asunto ja hyvä asuinympäristö kaikille!

Itä-Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Tero Ahlgren on kymmenisen vuotta sitten Salon seudulta Turkuun muuttanut opiskelija- ja asukasaktiivi Yo-kylästä.

Opintojensa alussa Tero lähti järjestötoimintaan ainejärjestönsä NEFA-Turku ry:n kautta ja on sen jälkeen ollut niin tiedekuntajärjestö Humanitas ry:n, Savo-Karjalaisen Osakunnan, Turun Yliopiston Raskaan Musiikin Ystävät TYRMY ry:n kuin ylioppilaskuntasakin (TYY) erinäisissä hallitustehtävissä. Lisäksi Tero on jo yli puolen vuosikymmentä toiminut asukastoimikunta-aktiivina, ja vaikuttaa nykyään myös Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallituksessa.

Tällä hetkellä tero viimeistelee maisteriopintojaan Turun yliopistossa folkloristiikka pääaineenaan ja uskontotiede, historia, filosofia ja psykologia sivuaineinaan. – Vuosikymmen on näyttänyt, mitä oikeistolainen politiikka voi Turussa saada aikaiseksi. Tuon politiikan torjumiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman politiikan luomiseen olen sitoutunut, Ahlgren kuvailee.

Teron kampanjoi hyvän asuinympäristön ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen puolesta Turussa. – Kaupungin pitää pystyä tarjoamaan kaikille tarpeeksi edullisen, mutta samalla laadukkaan asunnon. Vuokrataso etenkin kaupunkikonserniin kuuluvissa TVT Asunnot Oy:ssä ja Turun Ylioppilaskyläsäätiössä voidaan ja myös täytyy pitää kovan rahan markkinatasoa matalampana. TVT voisi tinkiä voittotavoitteistaan vuokrien eduksi. TYS on jo strategiassaan määritellytkin linjakseen pitää vuokria markkinatasoa matalampana. Turun kaupungin vuokra-asuntojen tuotannon pitäisi olla vähintään 30% kaikesta asuntouudistuotannosta, Tero linjaa.

– Jokaisella turkulaisella pitäisi olla mahdollisuus päättää omasta asumismuodostaan ja asuinympäristöstään erilaisissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi ikääntyneiden asukkaiden tarpeisiin kaupungin tulisi rakentaa kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä. Asumisen omassa kodissa pitäisi kuitenkin olla mahdollista myös riittävillä kotipalveluilla tukemisella.

– Asumista pitää suunnitella niin, että myös vammaisilla tai muilla erityisryhmillä on mahdollisuus päättää omasta asuinpaikastaan. Asuntojen laatua on pidettävä yllä investoimalla riittävästi asuntojen korjausrakentamiseen.

Asukkailla pitää olla myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asuinympäristönsä viihtyvyyteen. Uusia asuinalueiden rakentamista suunnitellessa myös alueen palvelujen suunnittelussa pitää tavoitella palvelujen rakentumista samassa tahdissa asuntojen kanssa. Uudet asuinalueet tulisi myös rakentaa joukkoliikenneväylien äärelle. – Rakentamisessa ja remontoinnissa kannattaa ottaa huomioon myös uusiutuvan energian käyttömahdollisuus – esimerkiksi TYS näitä jo omissa uusissa ja tulevissa kohteissa haluaakin kokeilla, teroahlgrenAhlgren kertoo.

– Turun pitää noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta uudisrakentamisessaan. Lisäksi asuinalueiden palveluja suunniteltaessa pitäisi ottaa tavoitteeksi myös mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria varallisuudesta, iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Asuinalueen viihtyvyydestä ja palveluista päättämisen pitää myös olla tiukemmin alueen asukkaiden käsissä: asukasdemokratiaa alueilla pitää vahvistaa.

https://www.facebook.com/teroahlgren/

Emma Hotakainen haluaa Kaarinasta kaikille hyvän paikan elää

Olen 36-vuotias yhteisöpedagogiikan opiskelija. Minulle tärkeää elämässä on läheiset, koirat, ystävät, ihmisoikeudet ja eriarvoisuuden poistaminen yhteiskunnasta. Olen tykästynyt saunajoogaan ja zumbailen epäsäännöllisen säännöllisesti. Katselen paljon elokuvia ja luen. Kulttuuri kaikissa muodoissaan on tärkeää.

Mietin pitkään ja tarkkaan, lähdenkö mukaan kuntavaaliehdokkaaksi. Jos teen jotain, teen sen täysillä. En voinut sivuuttaa mahdollisuutta parantaa ihmisten elämänlaatua. Siitä politiikassa ja päättämisessä minulle on kyse. Vaikuttaa suotuisasti pienen ihmisen elämään, ympäristöä rasittamatta. Pyrin viime syksynä Setan hallitukseen, ja ilokseni pääsinkin sinne. Olen toiminut aikaisemmin – ja toimin edelleen – ulkoparlamentaarisissa liikkeissä, kuten Joukkovoimassa.

Hallituksemme leikkauspolitiikkaa on nähty jo tarpeeksi. Kaikista vähäosaisimmat ovat tästä saaneet kärsiä. Toimin sillä periaatteella, että jos näen epäoikeudenmukaisuutta, puutun siihen. Hiljaa pysyminen ei ole vaihtoehto eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme. Nykyinen hallitus polkee ihmisoikeuksia niin vanhusten, lasten, opiskelijoiden, turvapaikanhakijoiden, vammaisten,työttömien, transihmisten, saamelaisten ja sairaiden osalta. Toki myös tavallisen työssäkäyvän osalta, asioita ja ihmisiä kun ei voi erottaa toisistaan. Porvarihallituksemme käsitys hyvästä yhteiskunnasta on täysin erilainen kuin itselläni.

  • Terveydenhuoltopalvelujen kohonneet maksut ja lääkekorvausten heikennykset köyhien ja sairaiden kustannuksella eivät kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Varhaiskasvatuksen laadun heikentäminen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Opiskelijoiden saattaminen syvään ahdinkoon ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Vanhusten huono kohtelu ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Vammaisten huono kohtelu ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Työttömien alistaminen ja syyllistäminen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Transihmisten brutaali epäinhimillinen kohtelu ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • ILO 169-sopimuksen ratifioimatta jättäminen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
  • Turvapaikanhakijoiden lähettäminen takaisin vaaralliselle ja kuolettavalle alueelle ei kuulu hyvinvointivaltioon.

Näistä asioista ei saa olla hiljaa!

emmahotakainen
Kuva: Hanna Hotakainen

Kuntatasolla tehdään tärkeitä ihmisten elämiä koskevia päätöksiä. Kuntatasolla ollaan päätetty usein toisin, mitä hallitus on linjannut. Meillä on siis mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaamme parempaan suuntaan. Kunhan meillä on halua ja tahtoa siihen! Minulla ainakin on, onko sinulla?

Emma Hotakainen

Kuntavaaliehdokas Kaarinassa

Yhteisöpedagogiikan opiskelija
Setan hallituksen jäsen
Itä-Turun Vasemmistoliiton johtokunnan jäsen
Vapaaehtoistyöntekijä SPR:llä
Joukkovoima-aktiivi
Tahdon2013-aktiivi

Ilkka Lindström haluaa parantaa pienituloisten perheiden asemaa

Itä-Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas, tradenomi (IB) Ilkka Lindström haluaa kuntavaaleissa ajaa erityisesti pienituloisten perheiden asemaa.

– Lähdin Vasemmistoliiton toimintaan mukaan kun kyllästyin politiikan oikestolaisuuteen, työttömien ihmisten syyllistämiseen sekä pienituloisten ihmisten elämänolosuhteiden kurjistamiseen.

– Minulle tärkeää on kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus. Haluan lisätä kulttuurista ymmärrystä, pienentää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja ja oikeasti samat mahdollisuudet kaikille ihmisille, Lindström kertoo.

Lindströmin mukaan yksi olennaisimmista yhteiskunnallisista ongelmista on työttömyys.

– Kaupungin on otettava vastuullinen rooli työllistämisessä. Palkkatukirahaa tarvitaan lisää ja se tulee kohdentaa työsuhteessa tehtävään palkkatuettuun työhön, Lindström selostaa.

Lindströmille politiikka ei ole pelkkää puhetta. Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaiden vaalipajaa vetänyt Ilkka on tullut tutuksi ahkerana puoluetoimijana, joka pystyttää puolueen teltan ja roudaa ruohonjuuritason poliittisessa työssä tarvittavia tavaroita ympäri Turun lähiöitä.

ilkka-lindstrom
Kuva: Elina Sandelin

– Politiikan lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat perhe, tieteet, historia ja luonto.

 

https://www.facebook.com/ilindstromvas/

Merja Lundén: Kirjasto- ja kulttuuripalveluja, kyllä kiitos!

Lapsena ja nuorena Merja Lundén ahmi sanoja, lauseita, kirjoja. Mikään ei tuntunut riittävän. Merja halusi tuntea, kokea ja oppia muista maailmoista, toisista ihmisistä ja erilaisista kokemuksista. Aikuisena lukeminen vähentyi, jaksottui, mutta ei kadonnut. Tiedon- ja tunteenjano on aina olemassa.

Merja on myös aina pitänyt kulttuurista, rakastanut kulttuuria, vaatinut kulttuuria. On se sitten ns. matala- tai korkeakulttuuria, viihdyttävää tai sivistävää, eskapismia tai yhteiskunnallista. “Kulttuuri saa tuntemaan itsensä elossa olevaksi!”, huudahtaa Merja. “Mitä olisi elämä ilman kirjallisuutta, kulttuuria, taidetta? Ilman kirjastoja, teattereita, museoita?”

”Viisas kunta pitää huolta kirjasto- ja kulttuuripalveluistaan antamalla resursseja toimintaan, tiloihin ja hankintoihin unohtamatta panostusta riittävään ja osaavaan henkilökuntaan. Kirjastot esimerkiksi eivät vie Turun budjetista juuri mitään, mutta silläkin vähällä tuottavat paljon hyvää sekä kuntalaisille että ulkopaikkakuntalaisille”, Lundén selostaa.

Turun pääkirjasto on ulkomaita myöten tunnettu ja tiedetty sivistyksen ja viihteen keidas, jossa käy ennätysmäärä ihmisiä vuosittain, ja jonka arkkitehtuuria tullaan ihailemaan ulkomailta asti. Jokainen turkulainen voi olla ylpeä pääkirjastostaan. Pääkirjaston lisäksi Turussa on vielä suhteellisen kattava lähikirjastoverkko ja kirjastoauto, joka kulkee muun muassa sinne, jossa kirjastoa ei ole.

Useampi lähikirjasto on viime vuosien aikana uudistettu omatoimiseksi, joka tarkoittaa että henkilökunnan poissa ollessa asiakas pääsee sisään kirjastokortilla ja pin-koodilla. Omatoimisuus on lisännyt huimasti lähikirjastojen käynti- ja lainamääriä. Omatoimisuuden lisäpalvelu on siis ilmeisen suosittu ja hyvä näin, mutta ongelmaton se ei ole.

“Asiakkaat haluavat ja tarvitsevat henkilökuntaa. Lisäksi omatoimisuuden aiheuttama lainamäärien osittainen jopa räjähtänyt kasvu on aiheuttanut paljon lisätöitä henkilökunnalle. Näen siis monestakin syystä, että lähikirjastoista ei saa vähentää yhtään enää henkilökuntaa.”, Merja miettii.

“Lähikirjastoverkko on myös syytä pitää kattavana Turussa ja muistaa, että lähiöissä asuu paljon ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse tai halua lähteä keskustaan. On myös hyvin tärkeää, että lapsella on pääsy omaan turvalliseen lähikirjastoonsa, jossa on tuttu henkilökunta auttamassa ja opastamassa. Pääkirjastossakin tulee jossain vaiheessa seinät vastaan, joten ei ole senkään puolesta kovin kaukonäköistä vähentää tai heikentää lähiöiden kirjastopalveluja.”, Merja jatkaa.

Merja on koko kirjastouransa ajan puhunut intohimoisesti kirjastojen tärkeydestä ja yhteiskunnallisesti merkittävistä työtehtävistä. “Tuhannet peruskoululaiset otetaan Turussa vuosittain vastaan monipuolisille ja huolellisesti valmistelluille kirjavinkkauksille, mediamatkoille ja kirjallisuustietopoluille, jotta lapset ja nuoret oppisivat lukemaan, ymmärtämään itseään ja maailmaa, hakemaan ja käyttämään tietoa ja varsinkin erottamaan oikean tiedon väärästä”, Lunden kertoo.

”Laadukkaat ja eri elämän alueista tehdyt näyttelyt tuotetaan joko itse tai ulkopuolisin voimin sekä pääkirjaston että lähikirjastojen seinille ja vitriineihin. Ajankohtaisista asioista, vanhoista tutuista jutuista ja uusista ilmiöistä otetaan kiinni järjestämällä tapahtumia, työpajoja, kokeilukertoja, luentoja ja seminaareja yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Turun kaupunginkirjaston kokoelmia hoidetaan huolella monipuolisuuteen tähdäten. Historiallinen

merjalunden
Kuva: Henry Söderlund

syvyys huomioidaan sulavasti nykyajan kanssa. Tieto on valtaa, ja sen ääreen haluavat kirjastojen henkilökunta kaikkien pääsevän. Tämän kaiken ja paljon muuta tekevät kirjastonhoitajat, kirjastovirkailijat, informaatikot ja monet muut pienellä palkalla ja pienellä, jollei jopa olemattomalla budjetilla joka vuosi, joka kuukausi ja joka viikko.”
Merja Lundén – kirjastojen puolesta nyt ja aina.

blogi: kuntavaaliehdokas.fi/merjalunden
facebook: https://www.facebook.com/lundenmerja/
twitter: https://twitter.com/meluaja
instagram: https://www.instagram.com/merjalunden
sähköposti: ehdokasmerjalunden@gmail.com

Sari Lähteenmäki pitää mielenterveyspotilaiden puolia

”Löysin vanhan vaalimainokseni hänen tavaroidensa joukosta. Kännykässä oli tekstiviesti, jossa hän kuvaili minua ystävälleen: se on sellainen ihmisoikeusaktivisti. Kuinka hyvin hän tunsikaan minut, mutta olihan meillä yhteinen ihana lapsi. Lapsi sitoo ihmiset toisiinsa iäksi, vaikka he lopulta eroavaisivatkin. Meillä molemmilla oli rikkinäinen lapsuus, josta on vaikea selvitä ilman arpia. Melkeinpä mahdotonta. Hänkin yritti monta kertaa päästä elämässä eteenpäin. Ja onnistuikin siinä. Lopulta hän ei enää jaksanut aloittaa kaikkea alusta. Lapseni isä teki itsemurhan vuoden 2015 lopussa.

Kaikki eivät aloita elämäänsä samoista lähtökohdista. Myös kyky selviytyä vaikeista kriisitilanteista on ihmisillä hyvin erilainen. Monet asiantuntijat ovat vuosikymmeniä puhuneet painokkaasti ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. Jotain hyvää on varmasti saatu aikaiseksikin. sarilahteenmaki

Mielenterveyspotilaiden puolesta ei ole liikaa puolestapuhujia. Kuitenkin kuka tahansa voi sairastua ja silloin apua on saatava helposti. Hoidon tulee olla myös laadukasta, koska se on ainoa tapa, jolla voimme olettaa ihmisten pääsevän takaisin työelämään. Kaikki seikat puhuvat sen puolesta, että laadukkaaseen ja ajoissa aloitettuun hoitoon kannattaa satsata. Myös meidän läheisten on hyvä kysyä toisiltamme: mitä sinulle kuuluu ja kuinka voit?

Haluan pitää mielenterveyspotilaiden puolia. Koska minun täytyy.

Minulla on ikävä sinua.”

Sari Lähteenmäki

  • Itä-Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas
  • 49 vuotias teini-ikäisen lapsen äiti
  • Taustalla kulttuuriopintoja, 2014 valmistui taloushallinnon tradenomiksi.
  • Turku on ollut Sarille hyvä paikka asua. Haluaa olla mukana tekemässä yhdenvertaista ja houkuttelevaa Turkua.
  • Yhden vanhemman perheet ovat tärkeitä Sarille.
  • Toiminut aktiivisesti aiemmin Turun seudun yksinhuoltajat ry:ssä sekä TVT asunnot Oy:n asukasdemokratiassa.
  • Erityiset kiinnostuksen kohteet: elokuvat, valokuvaus, kirjallisuus, ihmisoikeudet
  • Kotona rescuekissa ja -koira

https://www.facebook.com/sarilahteenmakipoliitikko/

Juri Nummelin puolustaa kirjastoja ja vanhoja rakennuksia

Turun keskustassa jo vuosia asunut Juri Nummelin on lähtenyt ehdolle kuntavaaleihin, koska haluaa antaa kortensa kekoon taistelussa eriarvoistumista ja kovenevia arvoja vastaan. Vasemmistolaisessa perheessä kasvaneelle Nummelinille solidaarisuus ja tasa-arvo ovat äidinmaidossa omaksuttuja arvoja.

Nummelin tunnetaan yhtenä Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista – hän on julkaissut yli sata kirjaa erilaisista aiheista. ”Ideointi ja ideoiden heittely on minusta mahtavaa”, hän sanoo. ”Toivottavasti saan samanlaista draivia myös politiikantekoon.”

Kirja- ja filmihullulle Nummelinille kulttuuri on luonteva politiikan tekemisen konteksti. Turussa on hänelle muutama muita tärkeämpi asia.

”Turussa on hieno kaupunginkirjasto, mutta sen rakennuttaminen merkitsi samalla Martin ja Mikaelin sivukirjastojen lakkauttamista. Itsekään en aina jaksaisi lähteä raahautumaan keskustan toiselle puolelle, vaan mieluummin kävisin vaikka Mikaelin sivukirjastossa. Olisi mukava nauttia pienen sivukirjaston uneliaasta rauhasta”, Nummelin fiilistelee.

Asia on vakava: ”Kirjastolaitosta ei saa heikentää, vaalikoneiden heitot kirjastojen maksullisuudesta ovat vastuuttomia. Samalla ei saisi luoda mielikuvaa, että kirjastoista lainataan nykyään vain sähköporia, kuten yksi vaalikoneen väite antoi ymmärtää.”

Myös elokuvakulttuuri on Turussa heikossa jamassa. ”Länsi-Suomen elokuvakomissio tekee varmasti hienoa työtä, mutta Turussa ei ole vuosiin ollut säännöllistä ohjelmaa esittävää art house -teatteria, jossa näkisi uutta ja vanhaa taide-elokuvaa tai harvinaisia kulttiklassikoita. Logomo ei sijainnistaan johtuen täytä tällaista paikkaa.”

Yökerhon Dynamon kanta-asiakkaisiin vuosia kuulunut Nummelin on huolissaan myös vanhan rakennuskannan kohtalosta. Turussa on viime vuosina purettu paljon vanhoja taloja ja yhtä paljon on annettu purkulupia. Keskustan laita-alueilta on kadonnut tai katoamassa paljon viimeisiä puutaloja, vaikka tonteille ei oltaisi vielä rakentamassakaan mitään, kuten on käynyt Itäisellä Rantakadulla. Purkutahti on kohta sama kuin 1960- ja 1970-luvuilla.

jurinummelin
Kuva: Daniela Vainio

Kohta 20 vuotta täyttävä Dynamo taas on herkällä Österbladin tontilla, jonka taloista vanhimmat ovat melkein 150 vuotta vanhoja. Vuosien ajan purku-uhan alla olleiden talojen tilalle on alettu suunnitella hotellirakennusta.

”Hotellejako Turku vielä tarvitsee? Österbladin tontin talojen käyttöaste taitaa olla sata prosenttia tällä hetkellä, ja viereinen, uusrenessanssityylinen Dynamo on viikonloppuisin aina täynnä”, Nummelin ihmettelee.

Talojen takana on valtava parkkialue. ”Jos tontille haaveilee hotellia, parkkialueen voisi varmasti hyödyntää. Puutalot pitäisi mahdollisuuksien mukaan kunnostaa ja säilyttää basaari- ja ravintolakäytössä. Se pitäisi Turun ydinkeskustaa inhimillisenä ja kiinnostavana paremmin kuin kalsea hotelli, jonka alakerrassa olisi ketjuravintola.”

https://www.facebook.com/jurinummelinpoliitikko/

Pia Jalkanen: Tahto auttaa lapsia vei politiikkaan

Filosofian opiskelijan tapaan Itä-Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Pia Jalkanen pohdiskelee asioita perinpohjaisesti. Kyselee miksi, millä perustein. Miten yhteiskunnasta saataisiin vieläkin tasa-arvoisempi? Pia myös lenkkeilee paljon, miettii lenkeillään näitä suuria kysymyksiä, maalailee parempaa maailmaa.

– Olen toiminut jo useamman vuoden ajan lastensuojelun vapaaehtoisena tukihenkilönä. Ilman omaa aktiivista toimintaani ahdistuisin poliittisesta tilanteesta. Haluan auttaa osaltani edes vähän, Jalkanen kertoo.

Ehdokkaaksi lähteminen kypsyi ajatuksena vähitellen. Aiemmin Pia on toiminut muiden lastensuojeluun panostaneiden ehdokkaiden tukijoukoissa, mutta nyt Pia sanoo, että haluaa tehdä lasten eteen enemmän.

– Töideni puolesta sydäntä lähelläni ovat myös työllisyys- ja vammaispalveluiden toimivuus. Myös taiteen tekemisen mahdollisuudet Turussa ovat tärkeä asia, johon Turussa on panostettava, Jalkanen painottaa.

Juoksemisen lisäksi Pia harrastaa laulamista, pianon ja viulun soittoa. Hän myös rakastaa keikoilla käymistä ja etnisiä, erittäin tulisia ruokia.

piajalkanen
Kuva: Tina Hovi

Pia Jalkanen on KTM, valt yo. Itä-Turun Vasemmistoliiton johtokunnan jäsen, Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen 2017, valokuvaaja, kouluttaja, vammaispalvelun avustaja sekä lastensuojelun vapaaehtoinen tukihenkilö

http://www.facebook.com/piajalkanenpolitics/