Ratikka – uhka vai mahdollisuus?

Turussa raitiotieliikennettä käytettiin vuosina 1890-1972 joukkoliikenteessä. Liikennöitsijänä Turun kaupunki toimi 1949-1972. Raitiotien alasajo aloitettiin 1960-luvun lopussa, jolloin kaupunki autoistui.

Jo pitkään Turkuun on suunniteltu uutta raitiotietä. Hanke siirtyi jälleen askeleen eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen jatkosuunnitelman huhtikuussa 2020. Valtuusto ei ollut yksimielinen, vaan lähes kaikissa puolueissa oli eriäviä mielipiteitä. Vastustajat pitivät hanketta tarpeettomana ja liian kalliina. Suuri osa Turun veronmaksajista ei hyötyisi siitä ja investointi tulisi kalliiksi veronmaksajille. Museokeskuksen lausunnossa mainitaan, että raitiotien arkeologisiin kaivauksiin tulisi varata 2-4 vuotta aikaa. Karkea arkeologisista tutkimuksista rakennuttajalle koituva kokonaiskustannusarvio on noin 4-5 miljoonaa.

Joukkoliikenteen kehittäminen on hyvä asia, kun se parantaa liikkumismahdollisuuksia. Nyt kuitenkin, kun puhutaan Turun uudesta ratikasta, matkustajat on unohdettu, sillä pysäkkivälit ovat liian pitkät. Tällä hetkellä esimerkiksi Varissuolla on hyvin toimiva joukkoliikenne ja pysäkkejä riittävästi. Ei tarvitse miettiä, miten pääsisi pysäkille ja pysäkiltä kotiin. Jos joukkoliikennepysäkit karsitaan minimiin, tullaan väistämättä lisäämään yksityisautoilua.

Joukkoliikenteen on tarkoitus palvella asiakkaitaan. Ovatko ratikan puoltajat edes tietoisia, miten se tulisi toimimaan varissuolaisten näkökulmasta? Esimerkiksi kääntöpaikaksi Varissuolla on ehdotettu kapeaa katua, jonka päässä on Varissuon urheilukentät, ja jonne on juuri aloitettu elämyspuiston rakentaminen. Ratikan päätepysäkille ja matkan varrelle on suunniteltu parkkipaikkoja, jotta asiakkaat saavat pysäköityä autonsa ja jatkaisivat sitten matkaa ratikalla. Emme usko, että pysäköintipaikat reitin varrella lisäisivät ratikan käyttöä. Vielä ei ole myöskään suunniteltu parkkimaksujen suuruutta. Pyöräilijöille rakennetaan myös pyöräparkit.

Nämä seikat huomioon ottaen vastustamme raitiotiehankkeen jatkosuunnittelua.

Merja Hakanen, kuntavaaliehdokas (vas), Itä-Turun Vasemmistoliitto

Eila Hannula, kuntavaaliehdokas (vas), Kaerlan Naiset

Kuvassa Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaat Merja Hakanen ja Eila Hannula Varissuolla 5.6.2021.

Alpo Lähteenmäki 319 – Kokemuksella ja tuloksilla itäistä Turkua edelleen kehittäen

Olen Alpo Lähteenmäki, kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kiinteistöjaoston jäsen.

Olen pitkään toiminut Varissuon lähiön kehittämistoiminnassa. Varissuo-seuran puheenjohtajana, erilaisten lähiön kehittämishankkeiden vetäjänä. Merkittävimpänä olen toiminut Varissuon yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtajana yli 30 vuotta.
Työryhmä on ollut Varissuon kehittämisessä merkittävä tekijä. Se onnistui katkaisemaan – 80-luvun loppupuolella alkaneen ”syöksykierteen”. Tämän eteen tehtiin Varissuolla erittäin paljon työtä.

Yhdyskuntatyöryhmän ansiota on, että tänä päivänä Varissuolla on kirjasto. Kirjaston suhteen oltiin tekemässä järjestelyjä, joiden tavoitteeksi paljastui kirjaston toiminnan kokonaan lopettaminen Varissuolla.

Tämän päivän lähiöiden kehittämiseen liittyy isona asiana palvelujen säilyminen.
Sen puolesta esim. sosiaali- ja terveyspuolella on pidettävä huoli palvelujen riittävyydestä sekä palvelujen laadusta.
Lasten varhaiskasvatus ja koulupalvelut on pidettävä riittävällä tasolla.
Lähiönuorten asema on heikentynyt. Nuorten tulevaisuuden turvaamiseen tulee erityisesti panostaa ja on välttämätöntä estää yhdenkään nuoren putoaminen pois hyvän kehityksen kelkasta.

Terveyskeskuksen lääkäritilanne on saatava paremmaksi. Odotusajat lääkärille ovat inhimillisesti sietämättömät ja terveystoimen on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin tilanteen parantamiseksi.

Lähiöihin tulee kohdistumaan, niin kuin muuallekin täydennysrakentamisen paine. Mielestäni lähiöt, niin kuin esim. Varissuo, Lauste ja muutkin lähiöt ovat valmiiksi rakennettuja. Se mitä tulee tehdä, on huolehtia olemassa olevan rakennuskannan kunnosta peruskorjaamisesta esim. TVT.

Varissuon ja Lausteen välimaastossa sijaitseva Vaalan tasoristeyksen muuttaminen eritasoristeykseksi on ollut pitkään vireillä. Tämä turvallista liikkumista lisäävä rakennustyö on saatava tulevalla valtuustokaudella liikkeelle ja mahdollisuuksien mukaan myös valmiiksi.
Asukkaille tärkeän Majanummen toimintakeskuksen tulevaisuus on turvattava. Turun kaupungin on tehtävä ratkaisuja, joiden kautta toiminta voidaan turvata.

Majanummen toiminta on ollut menneen vuoden aikana ahtaalla. Kaupunki on asettanut epärealistisia säästötavoitteita ja ahdistellut tätä tärkeää toimintaa.
Tein alkuvuodesta aloitteen yhdestä säästöjä tuottavasta toimesta. Esitin Turun kaupungille Majanummen lämmitysjärjestelmän uudistamista. Kun Majanummen lämmöntuottaminen nykyään tapahtuu kalliisti öljyllä, se korvataan huomattavasti edullisemmalla Varissuon Lämpö Oy:n toimittamalla kaukolämmöllä.
Tuo aloite tuotti tulosta ja nyt se toteutetaan.

Hyvät itäturkulaiset! Olen käytettävissä itä-Turun lähiöiden Varissuon ja Lausteen sekä koko itäisen Turun edelleen kehittämisessä. Ihminen edellä!

Turun kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäki, Vasemmistoliitto nro 319

Merja Hakanen 280 ― Varissuon viheralueet säilytettävä!

Turun kaupungin tapa kehittää lähiöitä esimerkiksi Varissuota, huomioi huonosti alueen asukkaiden omat näkemykset ja mielipiteet. Kaupungin lähiöiden kehittämispolitiikka antaa ymmärtää, että Varissuon imago korjaantuu alueen täydennysrakentamisella ja raitiotiellä. 

Tosiasiassa sekä täyteen rakentamiseen että raitiotiehankkeeseen liittyy lähiön kannalta asumisviihtyvyyttä ja alueen vetovoimaa heikentäviä seikkoja. Alueen imagon kohennus vaatii ihan muuta. 

Varissuolta puuttuu vielä kauan kaivattu uimahalli ja myös elämyspuiston rakentaminen on kesken. Varissuon viheralueet kuuluvat asukkaiden virkistyskäyttöön, ei lisärakentamiseen. Puusto ja monimuotoinen luonto hillitsevät ilmastonmuutosta ja luovat hyvinvointia asukkaille.  

Suunnitelmissa olevan raitiotien päätepysäkki on tarkoitus rakentaa urheilukentälle. Kenttä on koululaisten, lasten ja nuorten päivittäisessä käytössä. Kunnolliset puitteet liikunnalle, tennikselle, koripallolle ja esimerkiksi nappulaliigan peleille palvelevat lähiön asukkaita huomattavasti enemmän kuin kallis raitiotie.


Raitiotiehen investoimisen sijaan Turun kaupungin tulisi panostaa lähiöiden peruspalveluihin ja parantaa nykyistä joukkoliikennejärjestelmää vuoroja lisäämällä ja lipunhintoja laskemalla.


Merja Hakanen,

Kuntavaaliehdokas (vas)

Varissuon asukas

Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan?

Viherpunainen vasemmisto ry ja Itä-Turun Vasemmistoliitto ry järjestivät maanantaina 29.3. etätilaisuuden Kenen ehdoilla Turkua rakennetaan. Kysymys on näinä päivinä entistä ajankohtaisempi, kun Turku suunnittelee vanhankaupungin modernisointia, jatkaa lähiöiden täydennysrakentamista ja vie eteenpäin useita uusia mittaluokaltaan suuria kaava- ja rakennushankkeita.

”Yliopiston ja Tuomiokirkon ympäristöä ollaan tuoreiden suunnitelmien mukaan kehittämässä nykyajan tarpeista käsin, unohtaen Turun aseman Suomen vanhimpana kaupunkina. Historian pitäisi olla etu, ei taakka. Alueen kehittäminen pitäisi tehdä tuota asemaa ja omaa kulttuuriperintöä kunnioittaen. Modernille rakentamiselle on Turussa parempiakin paikkoja, myös Suomen Pankin terassitalo olisi sopinut Majakkarantaan, ei pankkitalon kupeeseen”, rakennus- ja lupalautakunnan jäsen Eva-Liisa Raekallio sanoo

”Keskustan kaavoittamisen yksi ongelma on riittävän tarkan yleiskaavan puuttuminen. Tämä mahdollistaa niin sanotun postimerkkimerkkikaavoituksen jatkumisen, jossa yksityinen voiton tavoittelu sivuuttaa toistuvasti kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvallisesti arvot sekä asumisviihtyvyyden”, toteaa kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Elina Sandelin.

Viherpunainen vasemmisto ja Itä-Turun Vasemmistoliitto vaativat, että Turun kaavoitus- ja rakennuspolitiikassa on tulevissa kuntavaaleissa tehtävä täyskäännös. Kaupunkia ei tule rakentaa vain rakennuttajien ja kiinteistön omistajien ehdoilla. Sopiva rakentamisen määrä on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Sekä keskustan kehittämisessä että lähiöiden täydennysrakentamisessa on kuunneltava asukkaiden mielipiteitä ja huomioitava luonto-ja ympäristöarvot.

Viheralueiden nakertaminen ja pilaaminen rakentamalla on lopetettava ja luontoarvot turvattava. ”Kupittaan siirtolapuutarha on uudessa yleiskaavassa merkittävä yksiselitteisellä siirtolapuutarhamerkinnällä, joka ei salli edes osittaista puutarhan nakertamista”, Sandelin linjaa.”Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen luontotyyppien turvaaminen on varmistettava tosiasiallisissa rakentamisratkaisuissa. Pelkillä kaavamerkinnöillä, joilla luontoarvot todetaan, ei taata suojelun toteutumista, mikäli rakentamisen määrät ovat paikkaan nähden kohtuuttomia”, Sandelin jatkaa.

Rakennus- ja lupalautakunta myönsi helmikuussa kaatoluvan Kirstinpuiston puille Iso-Heikkilässä vastoin asukkaiden toiveita ja Turun Luonnonsuojeluyhdistyksen kantaa. ”Tämä on jatkoa liian monelle samanlaiselle päätökselle ja kestämätöntä politiikkaa. Viheralueita ja puustoa kaupungissa pitäisi sitävastoin lisätä torjumaan ilmastonmuutoksen seurauksia. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja asukkaita ei saa päätöksissä enää unohtaa”, Raekallio linjaa

Eva-Liisa Raekallio
Viherpunainen vasemmisto ry, pj

Elina Sandelin
Itä-Turun Vasemmistoliitto ry, pj

Lähteenmäki: Majanummen lämmitysjärjestelmän uudistamisella säästöjä ja päästövähennyksiä

Varissuon yhdyskuntatyöryhmän entinen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäen on esittänyt Turun kaupungille Majanummen toimintakeskuksen lämmitysjärjestelmän uudistamista. ”Lämmitysjärjestelmän uudistaminen toisi sekä säästöjä kustannuksiin että tukisi kaupungin päästötavoitteita”, Lähteenmäki kertoo.

Lähteenmäki on ehdottanut kaupungille, että vanhan öljykattilan sijaan lämpö järjestettäisiin mahdollista saada Varissuon omasta biolämpölaitoksesta. Liikekeskuksen lähelle tulevasta lämpölinjasta ei ole montaa kymmentä metriä matkaa Majanummeen.

”Kaupunki voisi myös arvioida, että olisiko Majanummen hanke mahdollista kytkeä kaupungin energiasäästösopimuksen ESCO-hankkeeksi”, Lähteenmäki esittää. Lähteenmäen aloitteesta asia on Turun kaupungin tilapalvelujen käsiteltävänä.

Majanummen toimintakeskuksessa toimii Varissuon Työ ja toiminta -yhdistys. Tiloissa järjestetään monipuolista toimintaa, ruokalatoiminnasta seniori- ja ompelukerhoon. Lähteenmäen mukaan toimintakeskuksen merkitys alueelle on merkittävä. ”Keskuksen toiminta ei saa vaarantaa kustannuskysymyksiin”, Lähteenmäki painottaa.

Asiassa tapahtunut:

Lähteenmäen saaman tiedon mukaan tilapalvelut on ryhtynyt asian suhteen toimiin ja ollut yhteydessä Varissuon Lämpö Oy:hyn ja alustava toteutuksen suunnittelu on tiettävästi käynnistynyt.

Lähteenmäkeen on oltu Majanummen käyttäjien taholta oltu myös yhteydessä koskien kulkureitit liikekeskuksesta Majanummeen. Se on varsin jyrkkä ja talviaikaan erittäin liukas. Lähteenmäki on ollut asian suhteen yhteydessä kaupunkiympäristötoimialan rakennuttamispäällikköön Kimmo Suonpäähän ja esittänyt että kulkureitille tehdään tarvittavia muutoksia lämpöhankkeen yhteydessä.

Joukkoliikenteen saavutettavuus Varissuolla turvattava

Turun kaupungin yleiskaavaehdotuksessa joukkoliikenteen uuden laatukäytävän linjaus heikentää joukkoliikenteen saavutettavuutta Varissuolla.

Kaavaehdotuksessa uusi reitti loppuisi jo Pelttarinkadulle, kun nykyään vuoroväliltä tiheä joukkoliikenne kattaa koko Varissuon. 

Olemassa oleva joukkoliikenteen reitti Varissuolla on suunniteltu siten, että kaikilla lähiön asukkailla on lyhyt matka vuoroväliltään tiheän joukkoliikenteen pysäkille. Päätepysäkki on Katteluksenkadulla, josta linja-autot kiertävät Suurpäänkadun ja Karvataskunkadun kautta Itäkeskukseen ja tästä keskustaan. 

Uuden linjauksen taustalla on raitiotiesuunnitelma, joka on suunniteltu siten, että se vähentää pysäkkien määrää ja lyhentää joukkoliikenteen reittiä eritoten Varissuon päässä. 

Kattava ja toimiva joukkoliikenne on yksi lähiön vetovoimatekijöistä, ja se ohjaa lähiön asukkaita kestävän liikkumisen pariin. Joukkoliikenteen kehittäminen on tehtävä Turussa myös lähiöiden asukkaiden palvelun saavutettavuus varmistaen. 

Elina Sandelin, kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Alpo Lähteenmäki, kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Lausteen koulun rakentamista aikaistettava!

Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii Lausteen koulun rakentamisen aikaistamista. Yhdistyksen mukaan hanketta koskevaa päätöksentekoa on nopeutettava, jotta uuden koulurakennuksen rakentaminen voidaan aloittaa tulevan vuoden aikana.

– Koulun ja sen yhteydessä toimineet kirjasto ja nuorisotila ovat keskeisiä lähipalveluita, joita sujuva arki lähiössä edellyttää. Uusien tilojen rakentaminen on saatava välittömästi käyntiin, kertoo Itä-Turun Vasemmistoliiton pitkäaikainen aktiivi, kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäki.

Lausteen koulun toteuttamisen ajankohtaa on poliittista syistä siirretty eteenpäin. Taustalla on kiista koulun ja sen yhteydessä olleiden palveluiden tulevasta laajuudesta. Koulun tulevaisuus on sotkettu yhteen Skanssin mahdollisen monitoimitalon kanssa. Esillä on ollut vaihtoehtoja, joissa osa Lausteen koulun yhteydessä toimineista palveluista, ja jopa osa koulun vuosiluokista, siirrettäisiin Lausteelta Skanssiin. Taustalla on politiikka, jossa kaupungin investoinnit ja kunnalliset palvelut on kytketty kovan rahan asuntorakentamisen edistämiseen. 

Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan Lausteen palveluista ei pidä tinkiä yksityisten asuntorakentamisbisneksen edistämisen vuoksi, eikä Skanssin kehittämistä voi tehdä Lausteen lähipalveluiden kustannuksella. Lausteella tulee säilyttää kaikki alakoulun vuosiluokat kuten tähänkin asti. Uusi koulurakennus tulee rakentaa koulun nykyiselle tontille.

– Perusopetuslain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Lausteen koulun oppilaista valtaosa tulee Vaalasta ja Lausteelta. Lausteen ja Vaalan rajalla, metsän ja liikuntapaikkojen läheisyydessä sijaitseva tontti on koulutoimintaan erittäin sopiva, toteaa Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin.

Sandelin ja Ahlgren jatkavat ITV:n johdossa

Itä-Turun Vasemmistoliitto piti vuosikokouksensa tiistaina 27.2. Varissuolla Majanummen toimitilassa. Itä-Turun Vasemmistoliitto on Turun Vasemmistoliiton yksi suurimmista perusosastoista.

Yhdistyksen puheenjohtana vuonna 2018 jatkaa toisen kauden kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin. Varapuheenjohtajana jatkaa Tero Ahglren. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Emma Hotakainen, Raimo KaislasaloJonna Kuusisto sekä Ilkka Lindström.

Vuosikokouksessa yhdistys otti kantaa Juha Sipilän työttömiä kurittavaan politiikaan.

”Sipilän hallielinasandelintus on heikentänyt työttömyysturvaa huomattavasti jo ennen niin sanottua aktiivimallia, lisäämällä karenssipäiviä ja lyhentämällä päivärahapäivien kestoa 100 päivällä. Aktiivimalli on törkeää rankaisupolitiikkaa, mutta vain jäävuorenhuippu siinä politiikassa, jossa työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asemaa on huononnettu jo pitkään”, Sandelin toteaa.

Itä-Turun Vasemmistoliitto jatkaa vuonna 2018 toimintaansa aiempien vuosien tapaan painopisteenä ruohonjuuritason poliittinen toiminta.teroahlgren

”Järjestämme keskustelutilaisuuksia, joissa pureudutaan asiantuntijapuheenvuorojen avulla ajankohtaisiin poliittisiin teemoihin. Olemme myös aktiivisesti mukana organisoimassa puolueen telttailutilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus tavata Vasemmistoliiton valtuutettuja ja luottamistoimenhaltijoita sekä keskustella kasvotusten kuumimmista paikallispoliittisista aiheista”, Ahlgren selostaa.

 

 

 

Lisätiedot: Elina Sandelin 040 8331707

Loppu työttömien rankaisemiselle!

Itä-Turun Vasemmistoliitto tyrmää vuosikokouksessaan 27.2. Juha Sipilän hallituksen työttömien rankaisemiseen perustuvan työllisyyspolitiikan. Työttömien kyykyttäminen on lopetettava ja työttömyysturvaan kohdistetut leikkaukset peruttava.

Joulukuussa 2017 eduskunnassa läpiviety niin sanottu aktiivimalli, ja nyt valmisteilla oleva aktiivimalli 2, ovat jatkoa jo aiemmin hallituskaudella tehdyille työttömyysturvan leikkauksille ja työttömien aseman huononnuksille.

Aktiivimalliin sisältyvä velvoite 18 tunnin työstä tai työvoimapalveluihin osallistumisesta tuen leikkauksen uhalla sekoittaa monen ihmisen arjen. Kaikilla työttömillä ei ole mahdollisuuksia velvoitteen täyttämiseen, joten kyse on epäoikeudenmukaisesta ja mielivaltaisesta työttömyysturvan leikkauksesta.

Lakimuutos lisää byrokratiaa ja johtaa ammattitaidon ja osaamisen hukkaamiseen. Sen sijaan että työtön käyttäisi aikansa sellaisen työn tai koulutuksen hankkimiseen, joka johtaisi työllistymiseen ammattitaitoa ja osaamista vastaavaan työhön, tuen leikkaantumisen uhalla yhä useampi työtön ottaa vastaan mitä tahansa silpputyötä. Käytännössä lakimuutos ohjaa työttömiä työnhakijoita kilpailemaan keskenään yhä kovempaa kaikista mahdollisista työpaikoista.

Valmisteilla oleva niin kutsuttu aktiivimalli 2 velvoittaisi työttömiä tolkuttomaan työhakemusten tehtailuun jopa 60 päivän karenssin uhalla. Työttömyysturvan leikkaamisella ja karensseilla uhkailu on rankaisu- ja kontrollipolitiikkaa, joka lisää entisestään ihmisten ahdinkoa, epävarmuutta ja huolta toimeentulosta. Tämä kestämätön työllisyyspolitiikka perustuu oikeistolaiseen ideologiaan, joka syyllistää yksilöä ja tuottaa pahoinvointia yhteiskuntaan.

Rangaistusten sijaan Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii lisää palkkatukimäärärahoja, panostuksia oppisopimuskoulutukseen sekä parannuksia työttömien opiskelumahdollisuuksiin. Työttömien nöyryyttäminen, joka ilmenee työttömyysturvan jatkuvana nakertamisena, on nyt loputtava.

Lisätiedot: Elina Sandelin 040 8331707, elina.sandelin[at]turku.fi

itä

Turun koulupolitiikka eriarvoistaa

– Koulu ei ole erillinen saareke yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnan muutokset heijastuvat aina myös kouluun, kertoo turkulainen luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Mervi Uusitalo. Uusitalo on työskennellyt 20 vuotta itäturkulaisessa alakoulussa. Koulun oppilaista merkittävä osa puhuu kotikielenään muuta kieltä kuin suomea ja lähiön sosioekonominen profiili näkyy koulussa monenlaisina haasteina.

– 2000-luvun alussa tilanne koulussamme kärjistyi, kun vanhemmat alkoivat valita lapsilleen oman asuinalueen ulkopuolisia kouluja. Tasa-arvorahan jälkeen tilanne helpottui. Näiden avulla kouluun saatiin toinen erityisopettaja. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta meidän koulussa systeemi saatiin toimivaksi tasa-arvorahan kautta, Uusitalo selostaa.

Erityispedagogiikan professori Joel Kivirauman mukaan Uusitalon kuvaama tilanne 2000-luvun alusta tunnetaan kansainvälisessä tutkimuksessa white flight -ilmiönä. ”Valkoisten pako” on laajempi länsimainen ilmiö: tilanteissa, joissa etnisten vähemmistöjen osuus koulun oppilaista nousee tietyn kipukynnyksen yläpuolelle, koulutettu ja parempiosainen väestö alkaa yhä kasvavassa määrin laittamaan lapsensa muihin kouluihin.

Maineeltaan huonoiksi leimattuihin kouluihin jäävät erityisesti etniset vähemmistöt sekä huono-osaisempi väestön osa. Tämä voimistaa entisestään alueiden eriytymistä ja koulujen jakautumista maineiltaan ”hyviksi” ja ”huonoiksi”.

– Kyse on nimenomaan maineesta. Maine ei välttämättä kerro mitään koulun ja sen opetuksen todellisesta laadusta, Kivirauma huomauttaa.

– Koulutus on aina ollut valikointimekanismi, joka ohjaa eri yhteiskuntaluokat eri paikkoihin. Meillä on karkeasti ottaen ollut systemaattista koulutusta useita satoja vuosia, mutta vain noin 40 vuotta meillä on ollut koulujärjestelmä, joka on pyrkinyt siihen ettei koulu olisi valikoiva instituutio.

Kivirauman mukaan peruskoulun tulo vuonna 1972 oli ison poliittisen kamppailun tulos. Oikeisto vastusti uudistusta silmittömästi. Kritiikki peruskoulua kohtaan on kestänyt koko peruskoulujärjestelmän olemassa olon ajan. Hyviä tuloksia aikaansaanutta, kaikille yhteistä ja tasa-arvoista järjestelmää on sittemmin rapautettu sekä leikkauksin että muin poliittisin päätöksin.

– Vuonna 1999 koulupiirit lakkautettiin, koska haluttiin että vanhemmat saavat valita lastensa koulun. Pikkuhiljaa koulun valitseminen alettiin nähdä ikään kuin subjektiivisena oikeutena. Huolimatta siitä, että kouluvalinta rapauttaa integraatiota ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat negatiiviset, politiikassa sen vastustaminen on koettu miltei mahdottomaksi, professori Kivirauma kuvailee.

Lähiöiden kouluihin satsattava

– Turun koulujen eriytyminen on tutkittu juttu, mutta toimenpiteitä eriytymiseen puuttumiseksi ei ole tehty. Valtion tasa-arvorahat ovat olleet Kataisen ja Sipilän porvarihallitusten melko vähäisiä kompensaatioita raskaisiin valtionosuusleikkauksiin. Sittemmin tasa-arvorahojakin on leikattu: Turku sai parhaimmillaan noin 2,5 miljoonaa ja nyt puhutaan enää noin 0,5 miljoonasta, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja, varakansanedustaja Johannes Yrttiaho kertoo.

– Turku poikkeaa monista muista suurista kaupungeista siinä, että kaupungilla itsellään ei ole mitään positiivisen diskriminaation mallia jolla kaupungin budjetissa alueiden ja koulujen erilaisuus huomioitaisiin. Lähiöiden kouluihin on satsattava. Kyse ei ole enää ongelmien ennaltaehkäisystä, josta poliitikot mielellään puhuvat, vaan nyt on korjattava virheitä, joita harjoitettu politiikka on jo tuottanut, Yrttiaho linjaa.

– Olennaista on myös kouluvalinnan suitsiminen. Kouluvalinta on käytännössä ohjannut koulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapsia kaupungin keskustan kouluihin, joissa on runsaasti erikoisluokkia ja painotettua opetusta. Painotetun opetuksen resursseja pitäisi jakaa tasapainotetummin koko kaupunkiin.

Kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Riikka Oksanen on Yrttiahon kanssa samoilla linjoilla.

– Maailman sivu on ollut erilaisia ja eriarvoisia kouluja. Tämä johtuu sosiaalisesta ja alueellisesta eriarvoisuudesta yhteiskunnassa. Kyse on paljolti resursseista ja rahasta. Tasa-arvorahat ovat hyviä, mutta ne ovat ikään kuin laastaria, jolla paikataan taustalla olevia suurempia ongelmia, Oksanen kuvailee.

Kouluasiat ovat nousseet esille Turussa budjetin teon yhteydessä, mutta asioista annetaan julkisuudessa helposti turhan ruusuinen kuva.

– Kun kouluasiat kiinnostavat suurta joukkoa kuntalaisia, budjettikäsittelyssä tehdään helposti kosmeettisia muutoksia, joilla poliitikot haluavat vain profiloitua positiivisesti julkisuudessa. Muutokset eivät tosiasiassa ole olleet riittäviä korjaamaan todellisia ongelmia, Yrttiaho kertoo. – On hämmentävää miten vähillä tiedoilla eri puolueiden edustajat ovat olleet valmiita leikkaamaan opetuksen resursseja, Oksanen lisää.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset lopetettava

Turun lukio- ja ammattiopetusjaoston puheenjohtajana toimiva Oksanen on erityisen huolissaan nuorten eriarvoisista mahdollisuuksista edetä opiskeluissaan.

– Monelle nuorelle on vaikea päästä lukioon tai jatkaa ammatillisessa koulutuksessa. Yksi este ovat toisen asteen opiskelumateriaalien ja -välineiden kustannukset, jotka nousevat oppilasta kohden sadoista euroista jopa tuhansiin euroihin. Opiskelu toisella asteella ei siis todellakaan ole maksutonta, Oksanen tähdentää.

Toisen asteen koulutukseen, etenkin ammatilliseen koulutukseen, on kohdistunut myös miljoonien leikkauksia. Lähiopetus on vähentynyt ja se vaikeuttaa etenkin heikoimpien oppilaiden mahdollisuuksia pärjätä. Opintonsa keskeyttäneiden määrä uhkaakin kasvaa.

Vasemmistoliitto on vaatinut lisämäärärahoja ammatilliseen- ja lukiokoulutukseen. Puolueen edustajat kasvatus- ja opetuslautakunnassa ovat myös herättäneet keskustelua maksuttomista opiskeluvälineistä toisen asteen opiskelijoille. Kustannukset olisivat noin 3,5 miljoonaa euroa.

IMG_20171027_180922_990
Itä-Turun Vasemmistoliiton Eriarvoistuva koulu -keskustelutilaisuus järjestettiin torstaina 26.10.2017 Varissuolla entisessä Majanummen koulussa. Kuvassa professori Joel Kivirauma sekä Turun kaupunginvaltuutetut Riikka Oksanen, Johannes Yrttiaho ja Mervi Uusitalo.