Ratikka – uhka vai mahdollisuus?

Turussa raitiotieliikennettä käytettiin vuosina 1890-1972 joukkoliikenteessä. Liikennöitsijänä Turun kaupunki toimi 1949-1972. Raitiotien alasajo aloitettiin 1960-luvun lopussa, jolloin kaupunki autoistui.

Jo pitkään Turkuun on suunniteltu uutta raitiotietä. Hanke siirtyi jälleen askeleen eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen jatkosuunnitelman huhtikuussa 2020. Valtuusto ei ollut yksimielinen, vaan lähes kaikissa puolueissa oli eriäviä mielipiteitä. Vastustajat pitivät hanketta tarpeettomana ja liian kalliina. Suuri osa Turun veronmaksajista ei hyötyisi siitä ja investointi tulisi kalliiksi veronmaksajille. Museokeskuksen lausunnossa mainitaan, että raitiotien arkeologisiin kaivauksiin tulisi varata 2-4 vuotta aikaa. Karkea arkeologisista tutkimuksista rakennuttajalle koituva kokonaiskustannusarvio on noin 4-5 miljoonaa.

Joukkoliikenteen kehittäminen on hyvä asia, kun se parantaa liikkumismahdollisuuksia. Nyt kuitenkin, kun puhutaan Turun uudesta ratikasta, matkustajat on unohdettu, sillä pysäkkivälit ovat liian pitkät. Tällä hetkellä esimerkiksi Varissuolla on hyvin toimiva joukkoliikenne ja pysäkkejä riittävästi. Ei tarvitse miettiä, miten pääsisi pysäkille ja pysäkiltä kotiin. Jos joukkoliikennepysäkit karsitaan minimiin, tullaan väistämättä lisäämään yksityisautoilua.

Joukkoliikenteen on tarkoitus palvella asiakkaitaan. Ovatko ratikan puoltajat edes tietoisia, miten se tulisi toimimaan varissuolaisten näkökulmasta? Esimerkiksi kääntöpaikaksi Varissuolla on ehdotettu kapeaa katua, jonka päässä on Varissuon urheilukentät, ja jonne on juuri aloitettu elämyspuiston rakentaminen. Ratikan päätepysäkille ja matkan varrelle on suunniteltu parkkipaikkoja, jotta asiakkaat saavat pysäköityä autonsa ja jatkaisivat sitten matkaa ratikalla. Emme usko, että pysäköintipaikat reitin varrella lisäisivät ratikan käyttöä. Vielä ei ole myöskään suunniteltu parkkimaksujen suuruutta. Pyöräilijöille rakennetaan myös pyöräparkit.

Nämä seikat huomioon ottaen vastustamme raitiotiehankkeen jatkosuunnittelua.

Merja Hakanen, kuntavaaliehdokas (vas), Itä-Turun Vasemmistoliitto

Eila Hannula, kuntavaaliehdokas (vas), Kaerlan Naiset

Kuvassa Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaat Merja Hakanen ja Eila Hannula Varissuolla 5.6.2021.