Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii Lausteen koulun rakentamisen aikaistamista. Yhdistyksen mukaan hanketta koskevaa päätöksentekoa on nopeutettava, jotta uuden koulurakennuksen rakentaminen voidaan aloittaa tulevan vuoden aikana.
– Koulun ja sen yhteydessä toimineet kirjasto ja nuorisotila ovat keskeisiä lähipalveluita, joita sujuva arki lähiössä edellyttää. Uusien tilojen rakentaminen on saatava välittömästi käyntiin, kertoo Itä-Turun Vasemmistoliiton pitkäaikainen aktiivi, kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäki.
Lausteen koulun toteuttamisen ajankohtaa on poliittista syistä siirretty eteenpäin. Taustalla on kiista koulun ja sen yhteydessä olleiden palveluiden tulevasta laajuudesta. Koulun tulevaisuus on sotkettu yhteen Skanssin mahdollisen monitoimitalon kanssa. Esillä on ollut vaihtoehtoja, joissa osa Lausteen koulun yhteydessä toimineista palveluista, ja jopa osa koulun vuosiluokista, siirrettäisiin Lausteelta Skanssiin. Taustalla on politiikka, jossa kaupungin investoinnit ja kunnalliset palvelut on kytketty kovan rahan asuntorakentamisen edistämiseen.
Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan Lausteen palveluista ei pidä tinkiä yksityisten asuntorakentamisbisneksen edistämisen vuoksi, eikä Skanssin kehittämistä voi tehdä Lausteen lähipalveluiden kustannuksella. Lausteella tulee säilyttää kaikki alakoulun vuosiluokat kuten tähänkin asti. Uusi koulurakennus tulee rakentaa koulun nykyiselle tontille.
– Perusopetuslain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Lausteen koulun oppilaista valtaosa tulee Vaalasta ja Lausteelta. Lausteen ja Vaalan rajalla, metsän ja liikuntapaikkojen läheisyydessä sijaitseva tontti on koulutoimintaan erittäin sopiva, toteaa Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin.
Itä-Turun Vasemmistoliitto piti vuosikokouksensa tiistaina 27.2. Varissuolla Majanummen toimitilassa. Itä-Turun Vasemmistoliitto on Turun Vasemmistoliiton yksi suurimmista perusosastoista.
Yhdistyksen puheenjohtana vuonna 2018 jatkaa toisen kauden kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin. Varapuheenjohtajana jatkaa Tero Ahglren. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Emma Hotakainen, Raimo Kaislasalo, Jonna Kuusisto sekä Ilkka Lindström.
Vuosikokouksessa yhdistys otti kantaa Juha Sipilän työttömiä kurittavaan politiikaan.
”Sipilän hallitus on heikentänyt työttömyysturvaa huomattavasti jo ennen niin sanottua aktiivimallia, lisäämällä karenssipäiviä ja lyhentämällä päivärahapäivien kestoa 100 päivällä. Aktiivimalli on törkeää rankaisupolitiikkaa, mutta vain jäävuorenhuippu siinä politiikassa, jossa työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asemaa on huononnettu jo pitkään”, Sandelin toteaa.
Itä-Turun Vasemmistoliitto jatkaa vuonna 2018 toimintaansa aiempien vuosien tapaan painopisteenä ruohonjuuritason poliittinen toiminta.
”Järjestämme keskustelutilaisuuksia, joissa pureudutaan asiantuntijapuheenvuorojen avulla ajankohtaisiin poliittisiin teemoihin. Olemme myös aktiivisesti mukana organisoimassa puolueen telttailutilaisuuksia, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus tavata Vasemmistoliiton valtuutettuja ja luottamistoimenhaltijoita sekä keskustella kasvotusten kuumimmista paikallispoliittisista aiheista”, Ahlgren selostaa.
Itä-Turun Vasemmistoliitto tyrmää vuosikokouksessaan 27.2. Juha Sipilän hallituksen työttömien rankaisemiseen perustuvan työllisyyspolitiikan. Työttömien kyykyttäminen on lopetettava ja työttömyysturvaan kohdistetut leikkaukset peruttava.
Joulukuussa 2017 eduskunnassa läpiviety niin sanottu aktiivimalli, ja nyt valmisteilla oleva aktiivimalli 2, ovat jatkoa jo aiemmin hallituskaudella tehdyille työttömyysturvan leikkauksille ja työttömien aseman huononnuksille.
Aktiivimalliin sisältyvä velvoite 18 tunnin työstä tai työvoimapalveluihin osallistumisesta tuen leikkauksen uhalla sekoittaa monen ihmisen arjen. Kaikilla työttömillä ei ole mahdollisuuksia velvoitteen täyttämiseen, joten kyse on epäoikeudenmukaisesta ja mielivaltaisesta työttömyysturvan leikkauksesta.
Lakimuutos lisää byrokratiaa ja johtaa ammattitaidon ja osaamisen hukkaamiseen. Sen sijaan että työtön käyttäisi aikansa sellaisen työn tai koulutuksen hankkimiseen, joka johtaisi työllistymiseen ammattitaitoa ja osaamista vastaavaan työhön, tuen leikkaantumisen uhalla yhä useampi työtön ottaa vastaan mitä tahansa silpputyötä. Käytännössä lakimuutos ohjaa työttömiä työnhakijoita kilpailemaan keskenään yhä kovempaa kaikista mahdollisista työpaikoista.
Valmisteilla oleva niin kutsuttu aktiivimalli 2 velvoittaisi työttömiä tolkuttomaan työhakemusten tehtailuun jopa 60 päivän karenssin uhalla. Työttömyysturvan leikkaamisella ja karensseilla uhkailu on rankaisu- ja kontrollipolitiikkaa, joka lisää entisestään ihmisten ahdinkoa, epävarmuutta ja huolta toimeentulosta. Tämä kestämätön työllisyyspolitiikka perustuu oikeistolaiseen ideologiaan, joka syyllistää yksilöä ja tuottaa pahoinvointia yhteiskuntaan.
Rangaistusten sijaan Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii lisää palkkatukimäärärahoja, panostuksia oppisopimuskoulutukseen sekä parannuksia työttömien opiskelumahdollisuuksiin. Työttömien nöyryyttäminen, joka ilmenee työttömyysturvan jatkuvana nakertamisena, on nyt loputtava.
Lisätiedot: Elina Sandelin 040 8331707, elina.sandelin[at]turku.fi
– Koulu ei ole erillinen saareke yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnan muutokset heijastuvat aina myös kouluun, kertoo turkulainen luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Mervi Uusitalo. Uusitalo on työskennellyt 20 vuotta itäturkulaisessa alakoulussa. Koulun oppilaista merkittävä osa puhuu kotikielenään muuta kieltä kuin suomea ja lähiön sosioekonominen profiili näkyy koulussa monenlaisina haasteina.
– 2000-luvun alussa tilanne koulussamme kärjistyi, kun vanhemmat alkoivat valita lapsilleen oman asuinalueen ulkopuolisia kouluja. Tasa-arvorahan jälkeen tilanne helpottui. Näiden avulla kouluun saatiin toinen erityisopettaja. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta meidän koulussa systeemi saatiin toimivaksi tasa-arvorahan kautta, Uusitalo selostaa.
Erityispedagogiikan professori Joel Kivirauman mukaan Uusitalon kuvaama tilanne 2000-luvun alusta tunnetaan kansainvälisessä tutkimuksessa white flight -ilmiönä. ”Valkoisten pako” on laajempi länsimainen ilmiö: tilanteissa, joissa etnisten vähemmistöjen osuus koulun oppilaista nousee tietyn kipukynnyksen yläpuolelle, koulutettu ja parempiosainen väestö alkaa yhä kasvavassa määrin laittamaan lapsensa muihin kouluihin.
Maineeltaan huonoiksi leimattuihin kouluihin jäävät erityisesti etniset vähemmistöt sekä huono-osaisempi väestön osa. Tämä voimistaa entisestään alueiden eriytymistä ja koulujen jakautumista maineiltaan ”hyviksi” ja ”huonoiksi”.
– Kyse on nimenomaan maineesta. Maine ei välttämättä kerro mitään koulun ja sen opetuksen todellisesta laadusta, Kivirauma huomauttaa.
– Koulutus on aina ollut valikointimekanismi, joka ohjaa eri yhteiskuntaluokat eri paikkoihin. Meillä on karkeasti ottaen ollut systemaattista koulutusta useita satoja vuosia, mutta vain noin 40 vuotta meillä on ollut koulujärjestelmä, joka on pyrkinyt siihen ettei koulu olisi valikoiva instituutio.
Kivirauman mukaan peruskoulun tulo vuonna 1972 oli ison poliittisen kamppailun tulos. Oikeisto vastusti uudistusta silmittömästi. Kritiikki peruskoulua kohtaan on kestänyt koko peruskoulujärjestelmän olemassa olon ajan. Hyviä tuloksia aikaansaanutta, kaikille yhteistä ja tasa-arvoista järjestelmää on sittemmin rapautettu sekä leikkauksin että muin poliittisin päätöksin.
– Vuonna 1999 koulupiirit lakkautettiin, koska haluttiin että vanhemmat saavat valita lastensa koulun. Pikkuhiljaa koulun valitseminen alettiin nähdä ikään kuin subjektiivisena oikeutena. Huolimatta siitä, että kouluvalinta rapauttaa integraatiota ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat negatiiviset, politiikassa sen vastustaminen on koettu miltei mahdottomaksi, professori Kivirauma kuvailee.
Lähiöiden kouluihin satsattava
– Turun koulujen eriytyminen on tutkittu juttu, mutta toimenpiteitä eriytymiseen puuttumiseksi ei ole tehty. Valtion tasa-arvorahat ovat olleet Kataisen ja Sipilän porvarihallitusten melko vähäisiä kompensaatioita raskaisiin valtionosuusleikkauksiin. Sittemmin tasa-arvorahojakin on leikattu: Turku sai parhaimmillaan noin 2,5 miljoonaa ja nyt puhutaan enää noin 0,5 miljoonasta, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja, varakansanedustaja Johannes Yrttiaho kertoo.
– Turku poikkeaa monista muista suurista kaupungeista siinä, että kaupungilla itsellään ei ole mitään positiivisen diskriminaation mallia jolla kaupungin budjetissa alueiden ja koulujen erilaisuus huomioitaisiin. Lähiöiden kouluihin on satsattava. Kyse ei ole enää ongelmien ennaltaehkäisystä, josta poliitikot mielellään puhuvat, vaan nyt on korjattava virheitä, joita harjoitettu politiikka on jo tuottanut, Yrttiaho linjaa.
– Olennaista on myös kouluvalinnan suitsiminen. Kouluvalinta on käytännössä ohjannut koulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapsia kaupungin keskustan kouluihin, joissa on runsaasti erikoisluokkia ja painotettua opetusta. Painotetun opetuksen resursseja pitäisi jakaa tasapainotetummin koko kaupunkiin.
Kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Riikka Oksanen on Yrttiahon kanssa samoilla linjoilla.
– Maailman sivu on ollut erilaisia ja eriarvoisia kouluja. Tämä johtuu sosiaalisesta ja alueellisesta eriarvoisuudesta yhteiskunnassa. Kyse on paljolti resursseista ja rahasta. Tasa-arvorahat ovat hyviä, mutta ne ovat ikään kuin laastaria, jolla paikataan taustalla olevia suurempia ongelmia, Oksanen kuvailee.
Kouluasiat ovat nousseet esille Turussa budjetin teon yhteydessä, mutta asioista annetaan julkisuudessa helposti turhan ruusuinen kuva.
– Kun kouluasiat kiinnostavat suurta joukkoa kuntalaisia, budjettikäsittelyssä tehdään helposti kosmeettisia muutoksia, joilla poliitikot haluavat vain profiloitua positiivisesti julkisuudessa. Muutokset eivät tosiasiassa ole olleet riittäviä korjaamaan todellisia ongelmia, Yrttiaho kertoo. – On hämmentävää miten vähillä tiedoilla eri puolueiden edustajat ovat olleet valmiita leikkaamaan opetuksen resursseja, Oksanen lisää.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset lopetettava
Turun lukio- ja ammattiopetusjaoston puheenjohtajana toimiva Oksanen on erityisen huolissaan nuorten eriarvoisista mahdollisuuksista edetä opiskeluissaan.
– Monelle nuorelle on vaikea päästä lukioon tai jatkaa ammatillisessa koulutuksessa. Yksi este ovat toisen asteen opiskelumateriaalien ja -välineiden kustannukset, jotka nousevat oppilasta kohden sadoista euroista jopa tuhansiin euroihin. Opiskelu toisella asteella ei siis todellakaan ole maksutonta, Oksanen tähdentää.
Toisen asteen koulutukseen, etenkin ammatilliseen koulutukseen, on kohdistunut myös miljoonien leikkauksia. Lähiopetus on vähentynyt ja se vaikeuttaa etenkin heikoimpien oppilaiden mahdollisuuksia pärjätä. Opintonsa keskeyttäneiden määrä uhkaakin kasvaa.
Vasemmistoliitto on vaatinut lisämäärärahoja ammatilliseen- ja lukiokoulutukseen. Puolueen edustajat kasvatus- ja opetuslautakunnassa ovat myös herättäneet keskustelua maksuttomista opiskeluvälineistä toisen asteen opiskelijoille. Kustannukset olisivat noin 3,5 miljoonaa euroa.
Itä-Turun Vasemmistoliiton Eriarvoistuva koulu -keskustelutilaisuus järjestettiin torstaina 26.10.2017 Varissuolla entisessä Majanummen koulussa. Kuvassa professori Joel Kivirauma sekä Turun kaupunginvaltuutetut Riikka Oksanen, Johannes Yrttiaho ja Mervi Uusitalo.
Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii vuosikokouksessaan perjantaina 23.3.2017 kaupungin omistamien vuokra-asuntojen vuokrien alentamista sekä lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Turkuun.
TVT Asunnot Oy on kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa. Yhtiön tarkoituksena on sosiaalinen asuntotuotanto, mutta TVT:n vuokrat ovat käytännössä pitkälti markkinahintaisia.
– TVT:n korkeat vuokrat palvelevat enemmän yksityisiä asuntosijoittajia kuin kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevia ihmisiä, koska TVT:n liian korkeat vuokrat tukevat omalta osalta myös yksityisten vuokra-asuntojen vuokrien nousua, Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Elina Sandelin toteaa.
Mikäli poliittista tahtoa löytyy, kaupunki pystyy kohtuullistamaan omistamiensa vuokra-asuntojen vuokria yhtiön tuottotavoitetta alentamalla. TVT on vakavarainen yhtiö ja tähän on realistiset mahdollisuudet.
Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan toimiva asuntopolitiikka on parasta mahdollista ennaltaehkäisevää sosiaalipolitiikkaa. Vuokria alentamalla parannetaan pienituloisten ihmisten toimeentuloa. Vuokrien alentaminen parantaisi suoraan toimeentulovaikeuksien kanssa kärvistelevien ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä.
TVT Asunnot Oy:n vuokra-asunnot ovat käytännössä lähes täydessä käytössä. Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan kaupungin omistamia vuokra-asuntoja tarvitaan lisää. Vuokra-asuntoja on rakennettava riittävästi kaikkiin kaupunginosiin. Näin ehkäistäisiin ja purettaisiin kaupunginosien eriytymistä ja eriarvoistumista.
– Kun kaupungin omistamia vuokra-asuntoja on riittävästi ja niiden vuokrat pidetään kohtuullisina, se vaikuttaa suotuisasti myös markkinoilla määräytyvien vuokrien tasoon, Sandelin toteaa.
Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii joukkoliikenteen maksujen alentamista. Lipun hintojen alentaminen lisää joukkoliikenteen käyttöä, vähentää päästöjä ja tekee joukkoliikenteen käytöstä houkuttelevampaa.
– Kertalipun hintaa on alennettava. Tämän lisäksi peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella eläville ihmisille on myönnettävä samat alennukset kuin opiskelijoille. Rollaattorin käyttäjille on vihdoin viimein saatava vapautus maksuista. Myös kaupungin työntekijöille tarkoitettu alennus, jonka poistaminen ei edes ole tuonut kaupungille odotettua säästöä, on palautettava välittömästi, toteaa Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin.
– Nämä ovat toimenpiteitä, jotka lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja parantavat ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja mikä parasta, mikäli poliittista tahtoa löytyy, ne voidaan toteuttaa nopealla aikataululla, jatkaa Itä-Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Tero Ahlgren.
Itä-Turun Vasemmistoliiton tavoitteena on pitkällä aikavälillä maksuton joukkoliikenne Turkuun. Maksuton joukkoliikenne on realistinen päämäärä, joka on mahdollista toteuttaa mikäli joukkoliikenteen tuotantoa kunnallistetaan merkittävästi.
Tällöin kunta säästää kustannuksissa yksityisten yrityksen liikevoiton verran. Lisäksi maksuttoman joukkoliikenteen rahoittaminen edellyttää oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jossa myös pääomatuloista maksetaan kunnallisveroa.
– Vasemmistolle kuntavaalien tärkein asia on kunnallisten lähipalveluiden puolustaminen. Palveluiden alasajo, yksityistäminen ja keskittäminen on lopetettava. Tämä on kaikkien kaupunkilaisten yhteinen etu, Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin selostaa.
Sandelinin mukaan Turku tarvitsee politiikkaa, jossa suhtaudutaan vakavasti kaupunkilaisten tasa-arvoon ja alueelliseen eriarvoisuuden purkamiseen. – Alueelliset ja väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat faktoja, joita kaupunginvaltuustolle on selostettu useaan kertaan kuluneen valtuustokauden aikana. Valtapuolueiden politiikassa tämä todellisuus on kuitenkin unohdettu.
Sandelin suhtautuu kriittisesti suurten yksiköiden tehokkuutta ihannoivaan keskittämispolitiikkaan. – Esimerkiksi terveyspalveluissa isot yksiköt saattavat pystyä tuottamaan suhteessa enemmän asiakaskäyntejä kuin pienet yksiköt, mutta tämä ei vielä tarkoita sitä, että isot yksiköt tuottaisivat koko kaupunkiin enemmän hyvinvointia tai terveyttä kuin toimivat, ihmistä lähellä olevat lähipalvelut.
Sandelinin mukaan palveluiden keskittäminen perustuu yritysmaailmasta lainattuun konseptiin, jossa huomio kiinnitetään kapeasti esimerkiksi asiakaskäynnin yksikkökustannukseen, ilman, että analysoidaan mitä muuta palveluiden keskittäminen saa aikaan ja mitä keskittämällä menetetään.
– Politiikot oikealta vasemmalle toistavat usein mantraa ennaltaehkäisystä, mutta mitä ennaltaehkäisy todella tarkoittaa? Mielestäni parasta ennaltaehkäisyä on monipuolisten lähipalveluiden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa kirjastoja, kouluja, päiväkoteja, terveysasemia ja paljon muuta.
Kuva: Daniel Lehtovirta
Palveluiden keskittämisen kääntöpuolena on asuinalueiden eriarvoistuminen, sekä se, että joidenkin ihmisten osalta tarpeellisten palveluiden käyttö vähenee kun palvelut eivät enää ole yhtä hyvin saavutettavissa. Sandelinin mukaan keskittäminen lisää myös riippuvuutta yksityisautoilusta.
– Pitämällä huolta lähipalveluista, lähimetsistä sekä kuntalaisia lähellä olevista maksuttomista tai kohtuuhintaisista virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista rakennamme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkia, jossa kaikkien hyvä asua ja elää.
Elina Sandelin
Turun kaupunginvaltuutettu
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen
Kaupunginhallituksen varajäsen
Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen
Asuu Varissuolla ja työskentelee lastentarhanopettajana Itä-Turussa
Itä-Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Tero Ahlgren on kymmenisen vuotta sitten Salon seudulta Turkuun muuttanut opiskelija- ja asukasaktiivi Yo-kylästä.
Opintojensa alussa Tero lähti järjestötoimintaan ainejärjestönsä NEFA-Turku ry:n kautta ja on sen jälkeen ollut niin tiedekuntajärjestö Humanitas ry:n, Savo-Karjalaisen Osakunnan, Turun Yliopiston Raskaan Musiikin Ystävät TYRMY ry:n kuin ylioppilaskuntasakin (TYY) erinäisissä hallitustehtävissä. Lisäksi Tero on jo yli puolen vuosikymmentä toiminut asukastoimikunta-aktiivina, ja vaikuttaa nykyään myös Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallituksessa.
Tällä hetkellä tero viimeistelee maisteriopintojaan Turun yliopistossa folkloristiikka pääaineenaan ja uskontotiede, historia, filosofia ja psykologia sivuaineinaan. – Vuosikymmen on näyttänyt, mitä oikeistolainen politiikka voi Turussa saada aikaiseksi. Tuon politiikan torjumiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman politiikan luomiseen olen sitoutunut, Ahlgren kuvailee.
Teron kampanjoi hyvän asuinympäristön ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen puolesta Turussa. – Kaupungin pitää pystyä tarjoamaan kaikille tarpeeksi edullisen, mutta samalla laadukkaan asunnon. Vuokrataso etenkin kaupunkikonserniin kuuluvissa TVT Asunnot Oy:ssä ja Turun Ylioppilaskyläsäätiössä voidaan ja myös täytyy pitää kovan rahan markkinatasoa matalampana. TVT voisi tinkiä voittotavoitteistaan vuokrien eduksi. TYS on jo strategiassaan määritellytkin linjakseen pitää vuokria markkinatasoa matalampana. Turun kaupungin vuokra-asuntojen tuotannon pitäisi olla vähintään 30% kaikesta asuntouudistuotannosta, Tero linjaa.
– Jokaisella turkulaisella pitäisi olla mahdollisuus päättää omasta asumismuodostaan ja asuinympäristöstään erilaisissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi ikääntyneiden asukkaiden tarpeisiin kaupungin tulisi rakentaa kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä. Asumisen omassa kodissa pitäisi kuitenkin olla mahdollista myös riittävillä kotipalveluilla tukemisella.
– Asumista pitää suunnitella niin, että myös vammaisilla tai muilla erityisryhmillä on mahdollisuus päättää omasta asuinpaikastaan. Asuntojen laatua on pidettävä yllä investoimalla riittävästi asuntojen korjausrakentamiseen.
Asukkailla pitää olla myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asuinympäristönsä viihtyvyyteen. Uusia asuinalueiden rakentamista suunnitellessa myös alueen palvelujen suunnittelussa pitää tavoitella palvelujen rakentumista samassa tahdissa asuntojen kanssa. Uudet asuinalueet tulisi myös rakentaa joukkoliikenneväylien äärelle. – Rakentamisessa ja remontoinnissa kannattaa ottaa huomioon myös uusiutuvan energian käyttömahdollisuus – esimerkiksi TYS näitä jo omissa uusissa ja tulevissa kohteissa haluaakin kokeilla, Ahlgren kertoo.
– Turun pitää noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta uudisrakentamisessaan. Lisäksi asuinalueiden palveluja suunniteltaessa pitäisi ottaa tavoitteeksi myös mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria varallisuudesta, iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Asuinalueen viihtyvyydestä ja palveluista päättämisen pitää myös olla tiukemmin alueen asukkaiden käsissä: asukasdemokratiaa alueilla pitää vahvistaa.
Olen 36-vuotias yhteisöpedagogiikan opiskelija. Minulle tärkeää elämässä on läheiset, koirat, ystävät, ihmisoikeudet ja eriarvoisuuden poistaminen yhteiskunnasta. Olen tykästynyt saunajoogaan ja zumbailen epäsäännöllisen säännöllisesti. Katselen paljon elokuvia ja luen. Kulttuuri kaikissa muodoissaan on tärkeää.
Mietin pitkään ja tarkkaan, lähdenkö mukaan kuntavaaliehdokkaaksi. Jos teen jotain, teen sen täysillä. En voinut sivuuttaa mahdollisuutta parantaa ihmisten elämänlaatua. Siitä politiikassa ja päättämisessä minulle on kyse. Vaikuttaa suotuisasti pienen ihmisen elämään, ympäristöä rasittamatta. Pyrin viime syksynä Setan hallitukseen, ja ilokseni pääsinkin sinne. Olen toiminut aikaisemmin – ja toimin edelleen – ulkoparlamentaarisissa liikkeissä, kuten Joukkovoimassa.
Hallituksemme leikkauspolitiikkaa on nähty jo tarpeeksi. Kaikista vähäosaisimmat ovat tästä saaneet kärsiä. Toimin sillä periaatteella, että jos näen epäoikeudenmukaisuutta, puutun siihen. Hiljaa pysyminen ei ole vaihtoehto eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme. Nykyinen hallitus polkee ihmisoikeuksia niin vanhusten, lasten, opiskelijoiden, turvapaikanhakijoiden, vammaisten,työttömien, transihmisten, saamelaisten ja sairaiden osalta. Toki myös tavallisen työssäkäyvän osalta, asioita ja ihmisiä kun ei voi erottaa toisistaan. Porvarihallituksemme käsitys hyvästä yhteiskunnasta on täysin erilainen kuin itselläni.
Terveydenhuoltopalvelujen kohonneet maksut ja lääkekorvausten heikennykset köyhien ja sairaiden kustannuksella eivät kuulu hyvinvointivaltioon.
Varhaiskasvatuksen laadun heikentäminen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Opiskelijoiden saattaminen syvään ahdinkoon ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Vanhusten huono kohtelu ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Vammaisten huono kohtelu ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Työttömien alistaminen ja syyllistäminen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Transihmisten brutaali epäinhimillinen kohtelu ei kuulu hyvinvointivaltioon.
ILO 169-sopimuksen ratifioimatta jättäminen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Turvapaikanhakijoiden lähettäminen takaisin vaaralliselle ja kuolettavalle alueelle ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Näistä asioista ei saa olla hiljaa!
Kuva: Hanna Hotakainen
Kuntatasolla tehdään tärkeitä ihmisten elämiä koskevia päätöksiä. Kuntatasolla ollaan päätetty usein toisin, mitä hallitus on linjannut. Meillä on siis mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaamme parempaan suuntaan. Kunhan meillä on halua ja tahtoa siihen! Minulla ainakin on, onko sinulla?
Emma Hotakainen
Kuntavaaliehdokas Kaarinassa
Yhteisöpedagogiikan opiskelija
Setan hallituksen jäsen
Itä-Turun Vasemmistoliiton johtokunnan jäsen
Vapaaehtoistyöntekijä SPR:llä
Joukkovoima-aktiivi
Tahdon2013-aktiivi
Itä-Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas, tradenomi (IB) Ilkka Lindström haluaa kuntavaaleissa ajaa erityisesti pienituloisten perheiden asemaa.
– Lähdin Vasemmistoliiton toimintaan mukaan kun kyllästyin politiikan oikestolaisuuteen, työttömien ihmisten syyllistämiseen sekä pienituloisten ihmisten elämänolosuhteiden kurjistamiseen.
– Minulle tärkeää on kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus. Haluan lisätä kulttuurista ymmärrystä, pienentää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja ja oikeasti samat mahdollisuudet kaikille ihmisille, Lindström kertoo.
Lindströmin mukaan yksi olennaisimmista yhteiskunnallisista ongelmista on työttömyys.
– Kaupungin on otettava vastuullinen rooli työllistämisessä. Palkkatukirahaa tarvitaan lisää ja se tulee kohdentaa työsuhteessa tehtävään palkkatuettuun työhön, Lindström selostaa.
Lindströmille politiikka ei ole pelkkää puhetta. Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaiden vaalipajaa vetänyt Ilkka on tullut tutuksi ahkerana puoluetoimijana, joka pystyttää puolueen teltan ja roudaa ruohonjuuritason poliittisessa työssä tarvittavia tavaroita ympäri Turun lähiöitä.
Kuva: Elina Sandelin
– Politiikan lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat perhe, tieteet, historia ja luonto.
tus on heikentänyt työttömyysturvaa huomattavasti jo ennen niin sanottua aktiivimallia, lisäämällä karenssipäiviä ja lyhentämällä päivärahapäivien kestoa 100 päivällä. Aktiivimalli on törkeää rankaisupolitiikkaa, mutta vain jäävuorenhuippu siinä politiikassa, jossa työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asemaa on huononnettu jo pitkään”, Sandelin toteaa.
Lisätiedot: Elina Sandelin, 040 8331707
Ahlgren kertoo.
Itä-Turun Vasemmistoliitto 