Lasten oikeus varhaiskasvatukseen turvattava!

Kannanotto 17.12. 2016

Itä-Turun Vasemmistoliitto: Lasten oikeus varhaiskasvatukseen turvattava kuntatasolla!

Itä-Turun Vasemmistoliitto on silmin nähden pettynyt eduskunnan enemmistön päätökseen rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta sekä kasvattaa yli 3-vuotiaiden lasten päivähoidon ryhmäkokoja.

”Yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa perheiden elämään kohdistuu yhä enemmän epävarmuustekijöitä kuten nopeita muutoksia työtilanteissa, työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta, varhaiskasvatuspalveluiden merkitys lapsen elämässä pysyvyyttä ja turvaa luovana tekijänä korostuu entisestään, toteaa Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Elina Sandelin.

Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan oikeuden rajaamisen ja ryhmäkokojen kasvattamisen sijaan varhaiskasvatusta tulisi kehittää aivan toiseen suuntaan. Ryhmäkokojen kasvattamisen sijaan Turussa tulisi pyrkiä nykyisten ryhmäkokojen pienentämiseen.

”Subjektiivisen oikeuden sitominen lapsen vanhempien työmarkkina-asemaan uhkaa tehdä lapsesta heittopussin, jota voidaan pompotella ryhmästä toiseen vanhempien työtilanteen mukaan. Vahva ja tasapainoinen aikuinen ihminen voi vielä kestää prekaarin elämäntilanteen, mutta epävarmuus ja jatkuvat muutokset sopivat hyvin huonosti pienten lasten arkeen”, Sandelin jatkaa.

Itä-Turun Vasemmistoliiton mukaan Turun kaupungin on linjattava selkeästi, ettei Sipilän hallituksen läpirunttaamia varhaiskasvatuksen ja perhepolitiikan asiantuntijalausuntojen vastaisia lasten eriarvoisuutta lisääviä ja hyvinvointia heikentäviä päätöksiä toteuteta kuntatasolla nyt eikä tulevina vuosina.

Lakiuudistuksen esitykset ovat kestämätöntä politiikkaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Heikennykset johtavat kalliin erityisopetuksen ja lastensuojelun tarpeen kasvuun ja lisäävät kunnissa varhaiskasvatuksen byrokratiamenoja. Toimiva, turvallinen ja pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus on sosiaalisten ongelmien ja oppimisvaikeuksien parasta ennaltaehkäisyä.
Vasemmistoliitto esitti sitoutumista subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokojen säilyttämiseen ennallaan jo marraskuussa valtuuston päättäessä vuoden 2016 budjetista päättäessä. Valtuuston enemmistö päätti kuitenkin jättää asian virallisen päätöksenteon kaupunginhallitukselle vuoteen 2016.

Kaupunginhallituksen enemmistö on syksyllä 2015 antanut lausunnon subjektiivisen oikeuden sekä ryhmäkokojen säilyttämisen puolesta. ”Nyt kuntalaisten on pidettävä tarkasti silmällä sitä, että lausunnon mukainen politiikka myös toteutuu”, Sandelin toteaa.

Lisätiedot:

Elina Sandelin

Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja
040 8331707
elina.sandelin[at]turku.fi

Alpo Lähteenmäki: Vanhukset jonottavat. Jopa sille viimeiselle portille

Vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Lain avulla pyritään turvaamaan ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta THL sekä Valvira kokoavat tutkimusaineistoa ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista ennen ja jälkeen lain voimaantuloa. Tätä kehitystä on mielenkiintoista ja tarpeellista seurata. Mielenkiintoa ja seurannan merkitystä tähän asiaan tulee lisäämään edelleen mahdollisen SOTE uudistuksen jälkeinen aika.
Aluehallintoviraston selvityspyyntö Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalle koskien Turun vanhusten jonottamista sairaalasta pitkäaikaishoitoon ei vakuuta asioiden etenemisestä em lain viitoittamaan suuntaan. Pitkäaikaista hoitopaikkaa odottavat vanhukset ovat sairaalassa tilanteeseensa nähden väärässä paikassa. Tämä aiheuttaa sen että sairaalahoitoa tarvitsevat vanhukset puolestaan jonottavat sairaalapaikkaa.
Itse asiassa koko vanhusten ja ikäihmisten hoitoketjua Turussa hallitsee jonottaminen. Eri määrä tuskaa ja kärsimystä sisältyy jokaiseen jonoon ja jonottajaan. Pitkäaikaishoitoon, joka hyvin usein on vanhukselle viimeinen hoitopaikka, vapautuu paikkoja ns luonnollisen poistuman kautta. Eliniän ja vanhusten määrän kasvaessa jonotusaika voi olla hyvinkin pitkä. Voi sanoa että nykytilanteessa vanhukset joutuvat jonottamaan jopa sille viimeiselle portillekin.
Hyvinvointitoimialan suunnitelmat ryhtyä toimiin vanhusten pitkäaikaishoitoon odottamisen ja jonottamisen vähentämiseksi tarvitaan tietenkin lisää omia pitkäaikaishoitopaikkoja. Näihin paikkoihin jonottamisen siirtäminen kotiin on tietenkin inhimillisestä näkökulmasta hyvä tavoite. Se vaatii kuitenkin huomattavia hoidon lisäresursseja.
Sosiaali- ja terveyspuolen vuodesta toiseen jatkuva säännönmukainen alibudjetointi on johtanut nyt vallitsevaan vanhusten aseman heikkenemiseen. Tässä voisi katsoa vähän menneeseen ja todeta että näin ei ole ensimmäistä kertaa. Lääninhallitus joutui -90 luvun lopulla ja 2000 luvun alkupuolella useaan otteeseen puuttumaan Turun vanhusten hoidon tilanteeseen, mm uhkasakon avulla. Resurssien lisäämistä vastustivat tuolloin samat poliittiset voimat kuin tänäkin päivänä.
Kunnallisten toimintojen kimpussa hyörii kasvava määrä markkinavoimia. Tavoitellaan mahdollisimman suurta siivua kunnallisista terveydenhuollon rahoista. Vanhustenhuollon palvelujen ja toimintojen nimikkeet on jo onnistuttu tehokkaasti tuotteistamaan markkinavoimille mieleiseen suuntaan. On palveluasumista, tehostettua palveluasumista, ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista jne.

Ollaan menossa vääjäämättä yhä eriarvoisempaan vanhuuteen. Valtakunnallisesta SOTE uudistuksesta esitetyt uhkakuvat markkinavoimien kasvavasta roolista ei ole tuulesta temmattuja. Ja niitä on, toisin kuin pääministeri antaa ymmärtää erittäin vaikea torjua.
Kyllä tulee mieleen se aika jolloin ihmiset olivat kotona vanhuuteen asti ja sitten siirryttiin vanhainkotiin ja sieltä sitten luonnollisella tavalla edelleen. Kyllä on kummallista se että joskus ihan hyvin pärjättiin ilman näitä kaikkia tehostettuja palveluasumisia ja muita.

Alpo Lähteenmäki
Turun kaupunginvaltuutettu
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen